Rokotehaitat

Kansallinen rokotusohjelma tarjoaa rokotteita 13 eri tautia vastaan, mutta useimmat rokotteista koskevat vain lapsia ja nuoria. Aikuisten tulee lähinnä vain huolehtia siitä, että polio-, jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteet ovat itsellä voimassa. Covid-19-epidemian myötä mukaan on tullut myös rokote koronavirusta vastaan. Lisäksi on muita vapaavalintaisia rokotteita, joita esimerkiksi matkailijoiden kannattaa ottaa.

Rokotteiden toimintaperiaate

Rokotteiden tarkoitus on saada elimistö tuottamaan vasta-aineita taudille, jotta elimistö pystyy vasta-aineillaan torjumaan taudin aiheuttavat mikrobit nopeasti ja tehokkaasti tulevaisuudessa.

Rokotteet sisältävät taudinaiheuttajan antigeenejä, joita vastaan elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita ilman varsinaista sairastumista. Tällä tavoin keho opetetaan tunnistamaan ja muistamaan kyseiset antigeenit, jolloin se osaa seuraavalla kerralla tuottaa vasta-aineita. Samalla tavalla joidenkin sairauksien jälkeen henkilölle muodostuu immuniteetti kyseistä sairautta vastaan, kun elimistö muistaa taudinaiheuttajan ja osaa siten puolustautua sitä vastaan jatkossakin.

Esimerkiksi pieni nuha ei ole este rokottamiselle, mutta kuumeisen infektiotaudin kohdalla tulee rokotusaikaa lykätä myöhemmäksi.

Rokotetyypit

Eräät rokotteet sisältävät vain inaktivoituja eli tapettuja taudinaiheuttajia, jotka eivät pysty aiheuttamaan itse tautia, koska ne eivät sisällä eläviä taudinaiheuttajia. Tällaisia ovat esimerkiksi hepatiitti A -rokote ja kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluva poliorokote.

Osa rokotteista sisältää taudinaiheuttajan pintaproteiineja tai -sokereita pilkottuina, eivätkä nekään sisällä elävää taudinaiheuttajaa. Tällä tavoin valmistettuja ovat esimerkiksi influenssarokotteet ja hepatiitti B -rokote.

Inaktivoituja tai pilkottuja taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet saattavat vaatia useamman rokotteen sarjan ottamista, jotta elimistön vasta-ainetaso nousisi tarpeeksi korkeaksi taudin torjumiseen.

Jäykkäkouristus-, kurkkumätä- ja hinkuyskärokotteissa on taudinaiheuttajabakteerien vaarattomaksi tehtyjä myrkkyjä eli toksoideja. Nämä toksoidit ovat vaarattomia, eivätkä voi aiheuttaa niitä tauteja, joita bakteerien myrkyt voisivat aiheuttaa.

On myös eläviä heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita, kuten nenäsumutteena annettava influenssarokote ja vesirokkorokote. Eläviä taudinaiheuttajia sisältävät rokotteet aiheuttavat oireettoman tai lieväoireisen infektion, joka on lievempi kuin mitä luonnollisesti saatu tauti olisi.

Mitä haittoja voi esiintyä?

Yleensä rokotteiden mahdolliset haitat ovat vain pieniä paikallisreaktioita pistoskohdassa, jossa voi ilmetä kipua, punoitusta, turvotusta ja kuumotusta. Useimmilla reaktio tulee vain alle 5 cm kokoiselle alueelle, jos ollenkaan. On myös mahdollista saada lievää kuumetta sekä saattaa ilmetä väsymystä, ärtyneisyyttä ja huonoa oloa. Jotkut voivat saada vatsaoireita, kuten ripulia, oksentelua ja ruokahaluttomuutta. Paikalliset imusolmukkeetkin voivat paisua, mikä on vaaraton reaktio edellä mainittujen reaktioiden ohella. Imusolmukkeita tulee kuitenkin seurata, että ne varmasti palautuvat ennalleen muutaman kuukauden sisällä.

Jos rokotteen ottajalla ilmenee lievä allerginen reaktio jollekin rokotteen ainesosalle, tulee reaktio yleensä 48 tunnin kuluessa. Tavallisimmin reaktio on nokkosihottumaa sekä kutinaa, punoitusta ja turvotusta.

Harvinainen anafylaktinen reaktio voi ilmetä 15 minuutin sisällä rokotteen saamisesta. Siksi rokotuksen jälkeen kannattaa jäädä vartiksi odottamaan rauhassa ja tarkkailemaan omaa vointiaan. Anafylaksia on allerginen reaktio, joka tavallisimmin ilmaantuu iho- tai hengitystieoireina.

Lisäksi pienillä lapsilla voi ilmetä harvinaista pistoksen saaneeseen raajaan tulevaa värin muuttumisreaktiota (discoloured leg), joka yleensä häviää pian itsekseen. Jotkut voivat saada jännityksestä aiheutuvan pyörtymiskohtauksen tai pienet lapset pyörtymistä vastaavia oireita (hypotonis-hyporesponsiivinen episodi eli HHE).

Esimerkiksi tuberkuloosirokote sisältää alumiinisuoloja, jotka voivat aiheuttaa paikallisia absesseja eli märkäpesäkkeitä. Niiden syntyminen on kuitenkin normaalia.

Joskus rokotteita kritisoidaan niiden sisältämien ainesosien takia. Rokotteissa voi olla pieniä määriä esimerkiksi formaldehydiä, joka suurempina annoksina on ärsyttävää ja sisäelinvaurioita aiheuttavaa. Ihmiset kuitenkin jatkuvasti altistuvat formaldehydille ollessaan kosketuksissa erilaisten tekstiilien, kosmetiikan, muovin ja liimojen kanssa ja sitä voi olla pieniä määriä sisätilojen hengitysilmassa.

Pandemrix-rokote ja narkolepsia

Vuosina 2009–2010 esiintyneeseen sikainfluenssapandemiaan kehitettiin Pandemrix-rokote, jonka myöhemmin huomattiin aiheuttaneen joissakin nuorissa ihmisissä narkolepsiataudin. Tämä on yksi syy, miksi jotkut ihmiset ovat suhtautuneet epäilevästi myös Covid-19-pandemian rokotteisiin. Sekä Pandemrix että koronarokotteet kehitettiin tavallista kiireellisemmällä aikataululla koko maailman väestön terveyttä uhkaavan kriisin takia.

Pandemrix-rokotteen aiheuttaman narkolepsiataudin puhkeamisen aiheutti sikainfluenssarokotteen erityisen rakenteen ja rokotettavan henkilön perinnöllisen alttiuden yhdistelmä. Narkolepsia on autoimmuunitauti, jonka syntyyn oletettavasti tarvitaan perinnöllinen alttius sekä laukaiseva tekijä, kuten jotkut bakteerit tai virukset. Tässä tapauksessa laukaiseva tekijä oli rokotteen nukleoproteiinin valmistustapa yhdessä rokotteen saajan perinnöllisen kudostyypin kanssa. Jälkeenpäin on arvioitu, että narkolepsiariski olisi voitu todeta vasta satojen tuhansien ihmisten rokottamisen jälkeen.

Koronarokotteet

Covid-19-rokotteet aiheuttivat tavallista suurempaa rokotekriittisyyttä ja liikkeellä oli paljon erilaisia epätieteellisiä teorioita rokotteiden turvallisuuteen liittyen. Kaikilla rokotteilla ja muilla lääkkeillä on haittavaikutuksia. Oleellista on, että hyödyt ovat suurempia kuin haitat.

Koronarokotteille annettiin EU:ssa ehdollinen myyntilupa, koska ne katsottiin lääketieteellisin perustein tarpeellisiksi, mutta niistä haluttiin lisää tutkimustietoa tavallisen myyntiluvan myöntämiseksi. Osa rokotteista on jo saanut tavallisen myyntiluvan.

Koronarokotteiden haitat ovat samanlaisia kuin muillakin rokotteilla, eli ohimeneviä ja lieviä haittoja, kuten kuumetta ja paikallisreaktioita. Rokotuksen jälkeistä sydänlihastulehdusta on todettu mRNA-rokotteen kohdalla enemmän kuin väestössä keskimäärin, mutta haitta on ollut harvinainen. Hyvin harvinaisina haittavaikutuksina on todettu kasvohermohalvausta ja immunologista ihon ja limakalvojen reaktiota. Pariin eri rokotteeseen on liitetty erittäin harvinaisena veren hyytymishäiriön riski.

Rokotteiden maailmanlaajuiset historialliset hyödyt

Rokotteisiin liittyy haittavaikutuksia, mutta rokotteiden hyödyt ja hyötyjen yksilölliset, maailmanlaajuiset ja historialliset vaikutukset ovat täysin kiistattomia. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan tappavan vaarallisia tauteja vastaan kehitetyt yli 20 rokotetta auttavat ihmisiä elämään pidempään ja terveempinä. Rokotteet ehkäisevät miljoonia ennenaikaisia kuolemia vuosittain.

Rokotteita ottamattomia ihmisiä pidetään eräänlaisina vapaamatkustajina, koska he hyötyvät valtavasti rokotekattavuudesta, mutta eivät ole itse osallistuneet rokotekattavuuden saavuttamiseen. Väestössä on aina osa ihmisiä, jotka eivät pysty syystä tai toisesta ottamaan rokotteita, ja siksi rokotuskattavuus ei koskaan voi olla sataprosenttista.